torstai 13. huhtikuuta 2017

En kulje toisten tavoin, latu on avoin.

Toisaalta muitten polkuja on ihan jees rallata - varsinkin heikoilla jäillä, järki kädessä. Emmehän me heikoille tietenkään koskaan menekään koska emme myöskään huku juhannuksin! Kun tuosta menee minua painavampi, niin jää ehkä myös kestää minua. Myös hangila kävely on hauskaa - uppoaako vaiko ei. Sen sijaan suolla seisominen ja hiljalleen vajoaminen sietämättömien mäkäröitten inistessä on jo taitolajinsa. Vaarallinen! Mä näitä latuja tallaan... Enpäs. En edes hiihdä. Olen toki hiihtänyt läpi 1970-1980-lukujen nenä veressä.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti